Kreikka

Viime viikonloppuna turistit reagoivat omalla tavallaan Euroopan pakolaisongelmaan. He työnsivät Miloksen saarelle rantautumista yrittäneet laittomat maahanmuuttajat takaisin merelle. Kreikka on palauttanut kesän ja alkusyksyn aikana satoja turvapaikanhakijoita takaisin Pakistaniin, Bangladeshiin ja Egyptiin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Kreikan toimia.

Vuoden 2015 syksyllä sotaa sekä kehnoa elämää pakenevat kansanjoukot vyöryivät Pohjolan porteille. Alussa tulijoille “avattiin sydämet” ja annettiin koteja käyttöön mutta hallitsemattoman maahanmuuton sivuvaikutukset kävivät selville nopeasti. Yksituumaisuutta väestönmuutoksen eduista ja haitoista ei ole löytynyt vieläkään.

Kreikan hallitus on päättänyt lopettaa Pohjois-Afrikasta meritse saapuvien henkilöiden turvapaikkahakemusten vastaanottamisen ainakin kolmen kuukauden ajaksi. Jatkossa tavoitteena on, että laittomasti maahan tulleelle annetaan kaksi vaihtoehtoa: joko poistut maasta heti vapaaehtoisesti tai menet muutamaksi vuodeksi vankilaan ja poistut sen jälkeen maasta.

Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.

Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.