Tieliikenteestä kertyy 8 miljardia euroa verotuloja vuodessa – Suomen tieverkko silti historiallisen huonossa kunnossa, autoilu paikoin jopa hengenvaarallista

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa logistiikka ja henkilöliikenne kulkevat eteenpäin kumipyörillä. Autoilijoille on kuitenkin lähivuosina luvassa kylmää kyytiä, sillä Suomen tieverkko rapistuu ja haurastuu alta kiihtyvään tahtiin. Viime kädessä kyse on rahasta, jota ei jää tienpitoon, koska hallitus ohjaa verovaroja maailmanparannushankkeisiin Suomen rajojen ulkopuolelle.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on kasvanut karkeasti ottaen kaksi ja puoli -kertaiseksi. Haurastuvat tienpinnat tuskin ovat jääneet huomaamatta yhdeltäkään autoilijalta, mutta asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Autoliitto, joka on usein aiemminkin esittänyt kritiikkiä Suomen huolimattomasta tienpidosta.

Tieverkon kehittämisellä ja teiden kunnossapidolla on Autoliiton mukaan erittäin suuri vaikutus liikenteen päästöihin, liikenneturvallisuuteen ja matka-aikoihin. Mikäli tiestön heikko kunto johtaa nopeuksien alentamiseen tiestön kehittämisen sijaan, seurauksena on paitsi kuljetusten viivettä myös henkilö- ja tavaraliikenteen kustannusten nousua.

Heikkokuntoisilla teillä on myös ilmastovaikutuksia, sillä polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen kasvaessa.

Vierintävastuksella on suuri merkitys etenkin raskaiden ajoneuvojen kulutukseen. Päällysteiden epätasaisuus voi kasvattaa polttoaineen kulutusta jopa 10 prosenttia.

Huonokuntoisten teiden määrä kasvaa rajusti

Huonokuntoisten maanteiden päällysteiden määrä on noin kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana.

Rapautuvat ja haurastuvat tiet ovat erityisesti pääkaupunkiseudun ongelma. Talven selän taituttua monilta pääkaupunkiseudun ympärillä kulkevilta teiltä on paljastunut routavaurioita. Vauriot syntyvät, kun tien pinnan alle valuu vettä sulan ilman aikaan. Jäätyessään vesi laajenee ja repii asfalttia rikki.

Routavauriot ja rosoiset kuopat aiheuttavat autoilijalle ikäviä yllätyksiä. Kuopat heikentävät ensinnä matkustusmukavuutta, mutta voivat aiheuttaa myös vakavia vaurioita ajoneuvon rungolle, renkaille tai vanteille. Myös itsessään kuopan väistämisyritykset ovat omiaan luomaan vaaratilanteita.

Ongelmia erityisesti pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudun kelirikko-olosuhteita voi tänä keväänä kutsua jopa historiallisen huonoiksi. Ilta-Sanomien haastattelema Hinausyritys Sjöbergin toimitusjohtaja Sten Sjöberg sanoo, että ei ole urallaan koskaan nähnyt, että pääkaupunkiseudun moottoritiet ja pääväylät olisivat olleet näin huonossa kunnossa kuin nyt.

- Tilanne on täysin poikkeuksellinen. Etelä-Suomen valtateillä on nyt runsaasti valtavia ja syviä kuoppia routavaurioiden takia, Sjöberg sanoo.

Kelirikko-olosuhteet kuitenkin aiheuttavat ongelmia ja vaaratilanteita koko maassa. Väylävirasto huomautti äskettäin, että syksyn ja talven haastavat olosuhteet sekä sulamisveden suuri määrä ovat aiheuttamassa erityisesti Lappiin vaikean kelirikkokevään. Onkin ennustettavissa, että sorateillä pintakelirikon lisäksi tulee runkokelirikkoa, joka aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan, Väylävirasto huomauttaa.

Maanteiden korjausvelka noin 1,6 miljardia

Maanteiden korjausvelka on viime aikoina kääntynyt kasvuun alhaisemman rahoitustason johdosta ja on Traficomin mukaan nyt noin 1,6 miljardia euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvittaisiin huonokuntoisten väylien uudistamiseksi nykytarpeita vastaavaan kuntoon.

Rahasta tieverkon kunnossapito ei pitäisi jäädä kiinni, ainakaan teoriassa, sillä liikenteestä kerättävät verot ovat valtiolle muhkea rahasampo. Valtion verotulot tieliikenteestä ovat kasvaneet 2010-luvulla yli 8 miljardiin euroon vuodessa. Tien kunnossapidossa tämä ei kuitenkaan näy, sillä tieliikenteestä kerätyistä veroista vuosittain vain noin 0,8 miljardia palautuu liikennesektorille valtion tieverkkoon käytettynä rahoituksena.

Perussuomalaiset ovat toistuvasti pitäneet esillä Suomen maanteiden korjausvelan lyhentämistarvetta sekä paheksuneet tienpitoon palautuvaa riittämätöntä summaa. Kansanedustaja Minna Reijonen on paheksunut esimerkiksi sitä, että Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmissa liikenteen kehittämisrahoja on ohjattu voittopuolisesti vain raideliikenteeseen, mistä Reijonen on huomauttanut ettei tieliikenteen osuus vastaa käyttötarpeita.

Tieverkon kunnostaminen hidastuu

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen huhtikuun alussa julkistamat kehysriihen linjaukset toivat autoilijalle lisää huonoja uutisia: liikenne- ja viestintäministeriöön osui määrärahojen leikkaus. Ministeriöltä päätettiin jo aiemmin leikata 110 miljoonaa euroa, ja tänä keväänä leikattiin 17 miljoonaa euroa lisää. Hallituksen leikkauspäätökset merkitsevät sitä, että huonokuntoisten teiden määrä Suomessa kasvaa.

Leikkaukset tarkoittavat käytännössä tieverkon kunnostamisen hidastumista. Väyläviraston toimialajohtajna Virpi Anttilan esittämän arvion mukaan tänä vuonna pystytään Suomessa päällystämään teitä enää noin 2 300 kilometriä, kun viime vuonna päästiin noin 2 900 kilometriin.

Mitä Italiassa nyt tehdään ja kenen rahoilla?

Samaan aikaan, kun suomalaiset autoilijat totuttelevat sulaneiden lumien alta paljastuneisiin vaurioihin tiellä, Italiassa on polkaistu käyntiin kaikkien aikojen remonttijuhlat, joiden huumassa saapasmaan kansalaisten asumuksia uudistetaan vastaamaan modernin energiatalouden vaatimuksia.

Jos mietit, mistä rahat italialaisten remonttibuumiin tulevat niin arvasit aivan oikein: italialaiset remontoivat nyt EU:n elvytysrahaston kautta saamillaan miljardeilla Italian valtion tarjotessa kansalaisilleen uskomattoman edullisia energiaremontteja.

Rahoitusta energiataloutta parantaviin hankkeisiin on Italiassa myönnetty jo 21 miljardia euroa. ”Superbonus110%” tarkoittaa sitä, että homma on itse asiassa enemmän kuin ilmaista.

Suomessa patistetaan sossun luukulle

Suomessa meininki ei ole yhtä iloista kuin Italiassa. Suomalaiset kotitaloudet maksavat sähköstään järkyttävän korkeaa hintaa, eikä muutosta ole näkyvissä. Energian kohonneet kustannukset johtuvat pitkälti hallituksen kunniahimoisista ilmastotoimista. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) äskettäin kehottikin kansalaisia hakemaan Kelan luukulta toimeentulotukea, jos verojen jälkeen palkasta käteen jäävä raha ei riitä sähkölaskun maksamiseen.

Toisaalta, kun ei ole varaa järkyttävän kalliiseen bensaan, maanteiden rapautuminenkaan ei välttämättä ole ongelma, koska autolla ei olisi edes varaa ajella.