Simo Grönroos

Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi 30. syyskuuta pamfletin "Tutkimusta vai ideologiaa? – analyysi suomalaisesta tiederahoituksesta", joka on herättänyt keskustelua niin tiedemaailmassa kuin julkisuudessa. Pamfletti tarkastelee erityisesti Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita ja niiden ideologisia painotuksia. Ajatuspajan lähetyksessä eilen aihetta käsittelivät toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja analyysin kirjoittanut diplomi-insinööri Mika Merano, jotka kommentoivat julkaisun herättämää keskustelua sekä Suomen Akatemian antamia lausuntoja.

Ajatuspaja Suomen Perusta varoittaa Youtube -videollaan maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmästä, jolla tehtäisiin lähinnä vain uusi väylä halpatyövoimalle. Suuret ikäluokat poistuvat Suomen työmarkkinoilta, ja kokoomus havittelee tilanteeseen apua maahanmuuttajista sekä heille tehtävästä pisteytysjärjestelmästä.

Kelan Ilta-Sanomille antamien tietojen mukaan yli kolmasosa (37 %) toimeentulotuesta menee vieraskielisille. Euroissa tämä on yli 300 miljoonaa. Pahin tilanne vallitsee Espoossa ja Vantaalla.

Ylellä uutisoidaan Suomen onnistuneen kansainvälisen vertailun mukaan loistavasti maahanmuuttajien "kotoutumisessa". Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa totuuden olevan hieman toisenlainen kuin mitä Ylen hehkutuksesta voisi olettaa.

Arto Luukkasen Dosentti Debatti -ohjelmassa mentiin AlfaTV:llä suoraan syvään päätyyn, kun aiheena oli maahanmuutto. ”Montako mamua on liikaa” oli kysymys. Vastaus kuului, että aiheesta pitää voida keskustella, vaikka se olisikin eksistentiaalinen ongelma ja pelkkää matematiikkaa.

Suomalaisia järjestöjä tuetaan avokätisesti verorahoista. Yksin sosiaali- ja terveysalalla toimii noin 9 000 järjestöä, joille jaetaan satojen miljoonien tukisummia. Kaikki ilmoittavat työskentelevänsä hyvien päämäärien eteen, vaikka monen järjestön toiminta on lipsunut lobbauksen ja politikoinnin puolelle – osa järjestöistä jopa toimii avoimesti poliitikkojen hillotolppina. Olisiko jo aika arvioida järjestöjen rahoitusta, tarkastella toiminnan tuloksia kriittisesti ja lisätä läpinäkyvyyttä - Suomen Uutisten studiossa on nyt tarjolla keskustelua polttavasta aiheesta.

Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.

Valtiovarainministeriö esitti leikkauslistassaan pakolaiskiintiön tiputtamista nollaan. Esitys kuitenkin tyrmättiin jo lennosta hallituskumppanien toimesta, ja pääministeri Orpo on päin vastoin aloittanut keskustelun palestiinalaisten lasten tuomisesta hoitoon suomalaisiin sairaaloihin. Suomen Perustan tutkijan mielestä Orpon ehdotus on suomalaisten hyvinvoinnin kannalta suorastaan mielipuolinen.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Suomalaisuuden Liiton Suomen Mieli -julkaisussa väestönvaihdoksesta, joka ei ole salaliittoteoria vaan korkean maahanmuuton ja kantaväestön matalan syntyvyyden synnyttämä ilmiö, josta aikamme tullaan muistamaan historiankirjoissa, jos asialle ei tehdä jotain. - Suomalaisuuden pelastamiseksi tarvitaan tervettä ylpeyttä omasta suomalaisesta kulttuurista ja omista juurista, jota ilman kansallinen pelastuminen ei ole mahdollista, Grönroos kirjoittaa.

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Maahanmuuttoviraston linjaus siitä, että jokaisella gazalaisella olisi oikeus turvapaikkaan Suomessa, on vain jäävuoren huippu nykyisen pakolaisjärjestelmän järjettömyydessä. Mikkelin kaupungin päätös vaihtaa suomalaiset vuokralaiset pakolaiskeskuksen asukkaisiin kiteyttää taas maahanmuuttobisneksen toimintalogiikan ja moraalittomuuden.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa viestipalvelu X:ssä kantaa sekä koulutuspolitiikkaan että maahanmuuttoon.

Kevättuuli, serpentiini ja perussuomalaisten perinteinen vapunpäivän tilaisuus Snellmanin aukiolla Helsingissä.

Maahanmuuttolobbarien propaganda jatkuu päivästä toiseen. Yksi lobbarien uusista projekteista on Maanpuolustaja.fi-sivusto, jota ylläpitää maahanmuutosta hyötyvien tahojen muodostama ”kollektiivi”, jonka tarkoituksena todetaan olevan ”herätellä yhteistä keskustelua sekä tehdä näkyväksi sitä, kuinka kansainväliset osaajat rakentavat jo nyt suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa”. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos käy tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan läpi lobbarien argumentit kohta kohdalta.

Lähivaalien alla SDP pyrkii ylläpitämään vanhaa mainettaan, jonka mukaan demarit on suomalaisen duunarin puolella. SDP:n uudessa lähivaaliohjelmassa kuitenkin uudet, matalapalkkaisiin töihin saapuvat maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleeksi, käytännössä siis kilpailemaan samoista töistä suomalaisten kanssa. Kehitys on omiaan alentamaan palkkoja.

Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Kevään kuntavaaleissa Tampereen pormestariksi pyrkivä perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo, että maahanmuuttoa politiikassa edistetään pitkälti valtapoliittisten syiden vuoksi, koska maahanmuuttajista vasemmisto saa taustalleen uusia äänestäjiä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tämänpäiväisen ulostulon mukaan ”maahanmuuton vaikutus julkiselle sektorille on positiivinen – vaikutus talouskasvuun riippuu siitä, nostaako maahanmuutto Suomen osaamistasoa ja innovatiivisuutta”. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pitää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan elinkeinoelämän lobbarien propagandaa avointen rajojen puolesta täysin häpeämättömänä.

MTV:n Huomenta Suomessa aamulla vieraillut sisäministeri Mari Rantanen sai vastattavakseen kysymyksen, pitääkö hän ongelmana sitä, että tällä hetkellä työperäisiä maahanmuuttajia saapuu Suomeen selvästi vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Rantanen huomautti ohjelman juontajalle, että Suomessa on jo nyt tarjolla työvoimaa yritysten käyttöön.

HS uutisoi lokakuun alussa, että perussuomalaiset pyrkii vähentämään kiintiöpakolaisten ottamista muslimimaista ja ottamaan heitä sen sijaan kristillisistä maista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei perussuomalaisten kannalle lämmennyt, vaan pitää sitä syrjivänä. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosilla on asiasta toisenlainen näkemys.

Perussuomalaiset vaikuttajat onnittelevat Yhdysvaltain vastavalittua presidenttiä Donald Trumpia viestipalvelu X:ssä.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa Ilmapuntari-tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten suhtautumista työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, että enemmistölle suomalaisista kelpaa vain julkista taloutta vahvistava maahanmuutto. - Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos arvioi tutkimusta Suomen Uutisille.

Perussuomalaisten Uudenmaan piirihallitus on nimennyt 13.10.2024 pitämässään kokouksessa lisää ehdokkaita 13.4.2025 pidettäviin aluevaaleihin. Yhteensä 60 ehdokasta nimettiin lisää kaikille Uudenmaan neljälle hyvinvointialueelle, ja ehdokkaita on nyt yhteensä 110.