väestönkasvu

Rakentaminen on Suomessa jäissä mutta vielä harvakseltaan paukkuvat runkonaulaimet julkisen sektorin asuntotyömailla. Pääkaupunkiseudulla se monesti tarkoittaa vuokra-asuntoja ennätysvauhtia kasvavalle halpatyövoimalle. Segregaation myötä erilaiset sosiaaliset ryhmät todennäköisesti eriytyvät toisistaan omille alueilleen kaupungin sisällä. Samalla kuihtuu keskiluokan asuntoihin sidottu varallisuus.

Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.

Huippuhiihtäjä Vilma Nissinen kutsuu Vantaan Hakunilaa "Suomen Mogadishuksi". Vertaus ei synny tyhjästä, vaan kokemuksista itäuusimaalaisen alueen muuttuneesta ilmapiiristä. Rohkea vertaus pakottaa tarkistamaan, millaiseksi yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista on muuttunut.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman arvostelee edellisen hallituksen luomaa hyvinvointialuerahoitusmallia, joka hänen mukaansa perustuu tilastolliseen laskentaan eikä todelliseen palvelutarpeeseen. Strandman korostaa, että malli suosii kasvukeskuksia väestönkasvun perusteella samaan aikaan kun kun Kaakkois-Suomen alueet kamppailevat jatkuvassa rahoitusvajeessa. Hän vaatii eduskuntaa muuttamaan rahoituksen perustan niin, että se huomioi alueiden ominaispiirteet ja turvaa yhdenvertaiset palvelut koko maassa.

Seksuaalirikokset ovat kasvussa pääkaupunkiseudulla. Helsinkiläinen varavaltuutettu, ex-kansanedustaja Mika Raatikainen näkee ilmiön taustalla Helsingin pitkän kaupunkistrategian, missä kaupunki on jo pitkään kasvattanut asukaslukuaan lähinnä maahanmuutolla.

Espoo kaavailee kieltenopetuksen valinnanvapauden kaventamista peruskouluissa. Espoon valtuutettu, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos paheksuu suunnitelmaa. - Kielten opetuksen peukaloinnin sijaan Espoon tulisi laittaa loppu holtittomalle maahanmuuttoon perustuvalle väestönkasvulle, Grönroos sanoo.

Länsimaissa havaittu jyrkkä syntyvyyden lasku on herättänyt huolta talouskehityksestä. Teema ei enää ole vain oikeiston poliittinen teema, sillä maailman johtavat keskuspankkiirit pyrkivät hiljattain valtavirtaistamaan syntyvyyskeskustelua. Vasemmisto on suhtautunut syntyvyyden laskuun verrattain välinpitämättömästi, mutta uuden datan valossa tämä voi kostautua.

Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Länsimaat ovat jo kerran lähimenneisyydessä menneet ansaan eikä sen soisi tapahtuvan toiste. Jos Kiinan mahdollisiin imperialistisiin toimiin jouduttaisiin reagoimaan pakotteilla, se tietäisi länsimaille katastrofia, pohtii Jussi Halla-aho laajassa haastattelussaan Kuuntelija-podcastissa. Afrikka ei sitten ole enää mahdollinen uhka, vaan väestökehityksen epätasapaino ja siitä johtuva muuttopaine on pakko ottaa todesta jo nyt.

Hufvudstadsbladet-lehdelle antamissaan erikoislaatuisissa kommenteissa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström toivoo, ettei Suomessa syntyisi enempää lapsia ilmastosyistä. Professori Lindströmin visioiden mukaan suomalaiset korvattaisiin muiden kansallisuuksien ihmisillä, jotka vaeltaisivat Suomeen maailman ääristä.

Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.

Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.

Eilisessä eduskuntakeskustelussa keskusta kritisoi hallituksen päätöstä leikata kehitysapua 1,2 miljardilla eurolla tämän hallituskauden aikana. Keskustan mielestä kehitysavun määrää tulisi päinvastoin lisätä.