Perussuomalainen Nuoriso julkaisi koulutuspoliittisen ohjelman: “Ei korjata sitä, mikä ei ole rikki”

Perussuomalaisten nuorisojärjestö Perussuomalainen Nuoriso on julkaissut uuden koulutuspoliittisen ohjelmansa. PS-Nuorison mielestä koulutusjärjestelmän kehittäminen tarvitsee tervettä järkeä. Nuorisojärjestö katsoo, että tärkeimmät tarvittavat suunnanmuutokset voidaan tiivistää ilmauksiin “koulut tarvitsevat kurinpalautusta” ja “ei korjata sitä, mikä ei ole rikki”.

Perussuomalainen Nuoriso pitää oppivelvollisuusiän korottamista epäonnistuneena uudistuksena. Lisäksi kunnianhimoiset ja utopistiset suunnitelmat “positiivisesta inkluusiosta” ja itseoppimisen lisäämisestä peruskoulussa ovat näyttäytyneet Pisa-tulosten syöksyvänä käyränä alaspäin.

Perussuomalainen Nuoriso katsoo, että erityisen tuen piirissä olevia oppilaita ei tule sijoittaa yleisopetukseen, jos oppilas ei siihen todellisuudessa sovellu.

Inkluusiosta on luovuttava

– Inkluusiosta pitää siirtyä takaisin erityisluokkiin, jotta voidaan kohdistaa pedagogista tukea opetuksessa täsmällisemmin sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Myös luokkakokojen pitäminen kohtuullisena edistää rauhallista oppimisympäristöä, eivätkä luokkien koot saa enää nousta, nuorisojärjestön koulutuspoliittisessa ohjelmassa kirjoitetaan.

Rauhallisen oppimisympäristön varmistamiseksi Perussuomalainen Nuoriso vaatii myös älylaitteiden käytön vähentämistä alemmilla luokilla. Alakouluikäiset vasta opintopolkunsa aloittaneet eivät vielä kykene omaehtoiseen opiskeluun, joten opettajajohtoista ohjausta tarvitaan. Korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmää on muokattava takaisin pääsykoepainotteisempaan suuntaan.

Opettajien auktoriteetti palautettava

Perussuomalainen Nuoriso pitää kouluhenkilökunnan auktoriteettivajetta yhtenä suurimmista syistä suomalaisen koulujärjestelmän nykyisille haasteille. Nuorisojärjestö vaatii opettajille käyttöön laajempia keinovalikoimia järjestyksen ylläpitämiseksi ja kiusaamisen ehkäisemiseksi. Rikosoikeudellista vastuuikärajaa on alennettava nykyisestä viidestätoista ikävuodesta neljääntoista ikävuoteen ja vakavien rikosten osalta harkinnanvaraisesti kahteentoista ikävuoteen.

– Oppilasaines käy vuosi vuodelta haastavammaksi ja sen seurauksena väkivalta kouluissa lisääntyy. Lainsäädännön on vastattava muuttuneeseen tilanteeseen. Lisäresursseja on myös suunnattava koulupudokkuutta ja syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin tukitoimiin. Yksikin kiusaamistapaus on liikaa, eikä kiusaamistilastojen kaunistelu tai näennäiset kiusaamista vastustavat toimenpiteet ole ratkaisu ongelmaan, kirjoitetaan ohjelmassa.

Koko ohjelma luettavissa täällä.